Voi tuota kelttiläistä nerokkuutta, keksiä nyt puuhoroskooppi kilpailemaan intialaisen astrologian kanssa. En tiedä, kuinka paljon muinaiset druidit ja intialaiset astrologit olivat tietoisia toistensa saavutuksista tuhat-tuhatviisisataa vuotta sitten, mutta kahden elementin, taivaan ja maan, vuoropuhelu tuntuu nerokkaalta jälkikäteen. Jos yksi selitys ei toimi, voi aina tarkistaa toisen ja tilanteeen mukaan valita, olisiko minulla tänään puu vai tähtimerkki...
Olen suomea-toisena-kielenä - opetuksessani käynyt viime aikoina opiskelijoiden kanssa läpi suomalaisia havu- ja lehtipuita. Opetuksen kevennykseksi vein luokkaan kelttiläiset puuhoroskoopit. Osa opiskelijoista tunsivat merkit hyvin etukäteen, sillä Venäjällä kaikki tulevaisuuden ennustaminen ja okkultismi saavat aivan eri mittasuhteet kuin Suomessa. Kun googletin englanniksi sanan "tree horoscopes", löysin enemmän venäläisiä osumia kuin englantilaisia tai irlantilaisia. Koskaan Irlannissa matkustaessani tai irlantilaisiin törmätessäni puumerkit eivät ole tulleet puheeksi. Luulen, että puiden palvonta liittyy Venäjällä shamanismin uudelleennousuun ja kelttiläinen perinne sulautuu vaivattomasti paikallisiin.
Sain selvää, että olen itse jasmiini. Se oli ihana löydös, paljon parempi kuin tähtimerkkini skorpioni, jonka kuvauksesta en ole aina löytänyt itseäni. Jasmiini pitää kiinni riippumattomuudestaan ja viihtyy parhaiten lasten seurassa. Orientalisti minussa hyppii riemusta - mikä kaunis, herkkä ja runollinen merkki!
Miksi ihmisten eroja ei voisi tulkita maasta käsin? Eikö puuhoroskooppi ole maailmanselityksenä aivan yhtä pätevä kuin astrologia? Minua miellyttää puuhoroskoopeissa merkkien läheisyys ja lähestyttävyys. Vaikka jasmiini ei kasvakaan Suomessa kuin trooppisissa kasvipuutarhoissa, silti puuta on (edes ideoiden tasolla) helpompi halata kuin tähtiä. Voimme jutella puiden kanssa päivittäin, olla yhteydessä niihin aivan eri tavalla kuin tähtien. Varsinkin kaupunkien valosaasteessa yhteys tähtiin on katoamassa. Nykymaailmassa on siis helpompi muodostaa henkilökohtainen suhde puumerkkeihin kuin tähtimerkkeihin.
Sain selvää, että olen itse jasmiini. Se oli ihana löydös, paljon parempi kuin tähtimerkkini skorpioni, jonka kuvauksesta en ole aina löytänyt itseäni. Jasmiini pitää kiinni riippumattomuudestaan ja viihtyy parhaiten lasten seurassa. Orientalisti minussa hyppii riemusta - mikä kaunis, herkkä ja runollinen merkki!
Miksi ihmisten eroja ei voisi tulkita maasta käsin? Eikö puuhoroskooppi ole maailmanselityksenä aivan yhtä pätevä kuin astrologia? Minua miellyttää puuhoroskoopeissa merkkien läheisyys ja lähestyttävyys. Vaikka jasmiini ei kasvakaan Suomessa kuin trooppisissa kasvipuutarhoissa, silti puuta on (edes ideoiden tasolla) helpompi halata kuin tähtiä. Voimme jutella puiden kanssa päivittäin, olla yhteydessä niihin aivan eri tavalla kuin tähtien. Varsinkin kaupunkien valosaasteessa yhteys tähtiin on katoamassa. Nykymaailmassa on siis helpompi muodostaa henkilökohtainen suhde puumerkkeihin kuin tähtimerkkeihin.
Siperiassa ja Irlannissa puilla on aivan erityinen merkitys. Uskotaan, että puut muistavat asioita vuosisatojen päähän ja että suhteella puiden kanssa voi olla myös parantavia vaikutuksia. Kuunnelkaa vaikka 90-luvun pop-ikonia Enyaa, niin pääsette jyvälle. Menee New Ageksi ja hissimusiikiksi, mutta menköön. Kaamosaikana elämänkevennystä kaivataan.
No comments:
Post a Comment